tiistai 8. tammikuuta 2019

Pari viime vuotta

Tätä tekstiä on nyt tullut kirjoitettua ja jätettyä kirjoittamatta. Tämä katkeava ajatus lähti, kun lisäsin Osinkosivuille myös historian, eli käytännössä kuinka paljon olen ollut miinuksilla tämän harrastukseni kanssa. Ja miksi.

No, ensimmäinen vuosi näkyy myös blogissa. Meno oli hurjaa. Minulla oli kova kiire rikastua kun on niin vanha ja vähän aikaa, mutta kun en ole kaikkein loogillis-matemaattisin henkilö, siitä tuli aika soutaamista ja huopaamista. Yhdessä vaiheessa minulla oli 27 tuhatta velkaa ja salkku täynnä laskevia osakkeita Helsingin pörssistä. Ei siis ihan optimaalia. Siinä kun oli alussa yllättävän kokematon tähän sijoitustoimintaan ja varsinkin velan määrään, niin kyllähän se rupesi jo huimaamaan. Tätä ei tietenkään auttanut kolmivuorotyö hyvin negatiivisessa ympäristössä ja mustaa mielessä tulevaisuudesta jota ei ole.

Strategian optimointi voi olla aika kallista. Mutta pakollista, jos aikoo jatkaa. Aloitin sen valitettavasti edellisellä välittäjälläni, joka oli haluttuun lopputulokseen aika kallista. Pääsin kuitenkin vähitellen jyvälle ajatuksestani olla osinkosijoittaja ja tarkemmin miten ne jyvät saadaan. Nyt olen lisäksi ymmärtänyt, että en ole holdaaja enkä treidaaja vaan ennemminkin shoppailija. Katselen kovasti ikkunoita ja ostelen. Välillä myös myyn, vähän. Toki peesaan paljon muita samankaltaista osinkoajattelua harjoittavia sijoittajia. Kiitos heille että olen heidät löytänyt.

Paljon ideoita, niin vähän rahaa. Ei se mitään. Onneksi ikkunashoppailijan ei ole pakko ostaa aina. Sitä voi potkiskella renkaita ja pureskella kortta. Naatiskella ja kärvistellä. Toki olen sitten tehnyt ostoni kun olen katsonut että nyt tätä otetaan. Olen toki vielä sylkenyt paljon ihan hyvääkin asiaa ulos pahemmin pureksimatta ja tuntenut pistoa niin mielessä kuin lompakossa. Onneksi kurssien kuikellus on kuitenkin vähän helpottanut tuskaani.

Salkun siirto toiselle välittäjälle oli kallista ja monta hyvää karkkia meni ohi, siis näitä joita ei enää voi ostaa. Tosin en niitä olisi voinut muutenkaan henkisesti pitää, koska minulla on nyt tämä pieni salainen puutarhani josta haluan pitää huolta. Joko ostelen miinuksia pois tai ehkä jopa myyn ne pois. Toki tein ennenkin niin, mutta nykyään tavara on erillaista. Ei mitään gurujen Marteloita tai maalitehtaita.  Eikä mitään 5% ihquttelua vaan kunnon 15% koneita, joita kehtaa pitää karhun hönkiessä raadonhajuista kuolemantuoksuaan, koska rahan tuloa ei voi estää (tähän rimmaa hyvin: jos vain margini kestää).

No viime vuoden miinukset ovat vähän niin ja näin. Ne ovat onneksi osaksi paperitappioita, jotka eivät ole realisoituneet, vaikkakin jo vähän pienentyneet. Oli vähän hankalaa yrittää kahden eri välittäjän tiedoista kaivella mikä olisi oikeat summat laskea yhteen, mutta nuo ne nyt taisivat olla. Luottoihin menneitä rahoja en nyt tähän osannut kaivaa (ainakaan edelliseltä välittjäjältä), ehkä ne siellä jossakin ovat, mutta kyllähän sitäkin varmaan ainakin reilut viisisataa euroa on mennyt. Toki edellisellä välittäjällä on vielä odottamassa parintonnin bulli, mutta katsoos nyt miten sen käy.

Mutta olihan tuo osinkomäärän nousu 2017 vs 2018 ihan mukava, 457,39 %.

T. Peruspätkäduunari

p.s Ja joo. Päätin alkaa erittelemään saatuja osinkoja. Nyt kun on muitakin kuin kuukausittainmaksavia, niin tulee vähän viivoihin vaihtelua.

     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pari viime vuotta

Tätä tekstiä on nyt tullut kirjoitettua ja jätettyä kirjoittamatta. Tämä katkeava ajatus lähti, kun lisäsin Osinkosivuille myös historian, e...